Vanha verkkosivusto ei aina näytä ensi silmäyksellä katastrofilta. Se voi silti hidastaa myyntiä, jättää yrityksen löytymättä Googlessa ja aiheuttaa henkilöstölle turhaa säätöä joka kerta, kun sisältöä pitäisi päivittää. Kun mietitään, miten yrityksen verkkosivut uudistetaan, olennaisin kysymys ei ole ensin väri tai julkaisujärjestelmä. Ensin pitää selvittää, mitä sivuston halutaan saavan aikaan.
Hyvä verkkosivu-uudistus yhdistää liiketoiminnan tavoitteet, asiakkaan tarpeet, erottuvan ilmeen ja toimivan tekniikan. Se ei ole pelkkä uusi pinta vanhan rakenteen päällä. Parhaimmillaan se tekee yrityksestä helpommin löydettävän, ymmärrettävän ja lähestyttävän – ja antaa markkinoinnille alustan, jota voidaan kehittää myös julkaisun jälkeen.
Aloita syystä, älä sivukartasta
Verkkosivuja uudistetaan usein, koska ne tuntuvat vanhentuneilta. Se on ymmärrettävä lähtökohta, mutta yksinään liian epätarkka. Vanha ulkoasu voi olla oire siitä, että myös viestit, palvelurakenne, tekninen toteutus tai sisällönhallinta ovat jääneet jälkeen.
Konkreettinen tavoite voi olla esimerkiksi tarjouspyyntöjen kasvattaminen, verkkokaupan myynnin parantaminen, kansainvälisten asiakkaiden palveleminen kieliversioilla tai rekrytoinnin tukeminen. Julkisella toimijalla tai järjestöllä painopiste voi olla saavutettavuudessa, selkeässä tiedon löydettävyydessä ja erilaisissa käyttäjäryhmissä. Tavoitteita voi olla useita, mutta niiden keskinäinen järjestys kannattaa päättää heti alussa.
Tässä vaiheessa kannattaa katsoa myös nykyistä dataa. Mitkä sivut keräävät kävijöitä? Millä hakusanoilla yritys löytyy? Mistä käyttäjät poistuvat? Mitkä yhteydenottotavat toimivat? Analytiikka ei yksin ratkaise suuntaa, mutta se estää tekemästä päätöksiä pelkän mututuntuman perusteella.
Miten yrityksen verkkosivut uudistetaan asiakkaan näkökulmasta?
Yritys tuntee palvelunsa läpikotaisin. Asiakas ei tunne. Hän haluaa nopeasti tietää, mitä yritys tekee, kenelle palvelu sopii, miksi juuri tähän toimijaan kannattaa luottaa ja miten asiassa pääsee eteenpäin.
Siksi sivuston rakenne suunnitellaan asiakkaan tilanteiden, ei organisaatiokaavion mukaan. Jos palveluvalikoima on laaja, kaikkea ei tarvitse kertoa etusivulla. Etusivun tehtävä on luoda suunta ja kiinnostus. Tarkempi tieto kuuluu palvelusivuille, toimialakohtaisiin sisältöihin, referensseihin ja usein kysyttyihin käytännön asioihin.
Hyvä sisältösuunnittelu tekee myös myyntityötä. Sen sijaan, että sivu toteaa tarjoavansa “laadukkaita ratkaisuja”, se kertoo, millaiseen ongelmaan palvelu vastaa, miten työ etenee ja millaisia tuloksia voidaan realistisesti tavoitella. Referenssit ovat tässä erityisen arvokkaita: ne muuttavat lupaukset näytöiksi. Monikielinen sivusto, vaativa verkkokauppa, kulttuuritoimijan uusi ilme tai pörssiyhtiön vuosikertomus kertovat osaamisesta enemmän kuin yleinen kehulause.
Sisällöt eivät ole viimeinen työvaihe
Yksi yleinen kompastuskivi on jättää tekstit ja kuvat projektin loppumetreille. Silloin aikataulu venyy, rakenne täyttyy väliaikaisella sisällöllä ja lopputulos jää helposti ympäripyöreäksi. Sisältöjä kannattaa työstää rinnakkain rakenteen ja ulkoasun kanssa.
Tämä ei tarkoita, että kaiken pitäisi olla valmista ensimmäisessä työpajassa. Usein järkevin tapa on sopia selkeä työnjako: yritys tuo toimialan, asiakkaat ja palvelujen käytännön tuntemuksen, toteutuskumppani auttaa viestien tiivistämisessä, rakenteessa, hakukonenäkökulmassa sekä siinä, mikä kannattaa jättää pois.
Ulkoasu rakentaa luottamusta, käytettävyys ratkaisee paljon
Visuaalinen ilme vaikuttaa siihen, millaisena yritys koetaan sekunneissa. Onko se asiantunteva, energinen, lämmin, tarkka, rohkea vai vaikeasti lähestyttävä? Sivuston ei tarvitse seurata jokaista design-trendiä. Sen pitää näyttää ja tuntua yritykseltä itseltään – sekä toimia yhtä hyvin puhelimella kuin työpöydällä.
Hyvä käyttöliittymä ei pyri tekemään jokaisesta sivusta näyttävää temppua. Se auttaa kävijää etenemään: valikko on ymmärrettävä, otsikot kertovat olennaisen, lomakkeet ovat sopivan lyhyitä ja yhteydenottoon pääsee ilman aarteenetsintää. Erityisesti mobiilikäyttö kannattaa ottaa vakavasti, sillä monelle asiakkaalle puhelin on ensimmäinen ja joskus ainoa kosketus yritykseen.
Saavutettavuus on samalla sekä vastuullisuutta että käytännöllisyyttä. Riittävät kontrastit, selkeät tekstihierarkiat, toimiva näppäimistökäyttö ja ymmärrettävät linkki- sekä painiketekstit palvelevat kaikkia käyttäjiä. Jos organisaatiota velvoittaa saavutettavuuslainsäädäntö, vaatimukset on huomioitava suunnittelusta alkaen – ei vasta juuri ennen julkaisua.
Tekniikka valitaan arjen, ei muotisanan perusteella
Verkkosivualusta kannattaa valita sen mukaan, mitä sivustolla tehdään ja kuka sitä ylläpitää. Monelle yritykselle WordPress on järkevä vaihtoehto, kun sisällön pitää olla helposti päivitettävää ja sivustoa halutaan kehittää joustavasti. Räätälöityä toteutusta tarvitaan, jos sivusto liittyy esimerkiksi toiminnanohjaukseen, asiakasportaaliin, tuotetietoon tai muihin erityisiin järjestelmiin.
Halvin ratkaisu ei aina ole edullisin. Liian kapea toteutus voi tulla kalliiksi, jos pienikin muutos vaatii ohjelmoijan tai jos sivustoa ei voi kehittää markkinoinnin tarpeiden mukana. Toisaalta kaikkea ei kannata räätälöidä. Valmiit, hyvin valitut komponentit nopeuttavat toteutusta ja helpottavat ylläpitoa.
Tekniseen suunnitteluun kuuluvat myös sivuston nopeus, tietoturva, varmuuskopiot, lomakkeiden toiminta, evästehallinta ja integraatiot. Lisäksi on päätettävä, mitä tapahtumia mitataan: yhteydenotot, ladatut materiaalit, verkkokaupan ostot, puhelinnumeroiden klikkaukset vai vaikkapa rekrytointihakemukset. Jos mittaamista mietitään vasta julkaisun jälkeen, osa tärkeistä tiedoista jää helposti keräämättä.
Hakukonenäkyvyys turvataan jo suunnittelussa
Uudistus voi parantaa löydettävyyttä merkittävästi, mutta huolimattomasti tehtynä se voi myös pudottaa nykyisiä sijoituksia. Siksi hakukoneoptimointi ei ole yksittäinen lisäpalikka, vaan osa sivustouudistuksen perustyötä.
Nykyisten sivujen hakuliikenne ja tärkeimmät sijoitukset kartoitetaan ennen kuin vanhoja osoitteita poistetaan. Säilytettävät sisällöt tunnistetaan, uudet sivut nimetään järkevästi ja vanhoista osoitteista tehdään ohjaukset vastaaville uusille sivuille. Otsikot, metakuvaukset, tekstien rakenne ja kuvien vaihtoehtoiset tekstit viimeistellään niin, että sekä ihmiset että hakukoneet ymmärtävät sisällön.
Pelkkä teknisesti onnistunut uudistus ei silti takaa kärkisijoja. Jos kilpailu on kovaa, tarvitaan jatkuvaa sisällöntuotantoa, palvelusivujen kehittämistä ja mahdollisesti hakusanamainontaa. Verkkosivusto on markkinoinnin koti, mutta näkyvyys rakennetaan pitkäjänteisellä tekemisellä.
Selkeä projekti pitää päätökset liikkeessä
Onnistunut verkkosivu-uudistus etenee tavallisesti kartoituksesta tavoitteisiin, rakenteeseen, sisältöihin, visuaaliseen suunnitteluun, tekniseen toteutukseen, testaukseen ja julkaisuun. Vaiheet voivat mennä osin päällekkäin, mutta järjestys auttaa pitämään isot päätökset oikeassa kohdassa.
Projektin suurin riski ei yleensä ole tekniikka, vaan päätöksenteon hidastuminen. Kun yrityksen puolelta nimetään vastuuhenkilö, sovitaan kommentointikierrokset ja varataan aikaa sisältöjen hyväksyntään, työ etenee huomattavasti rauhallisemmin. Myös budjetista kannattaa puhua avoimesti. Laajuus, kieliversiot, verkkokauppa, kuvaustuotannot, integraatiot ja räätälöidyt ominaisuudet vaikuttavat kaikki kokonaisuuteen.
Julkaisu ei ole maaliviiva. Ensimmäisten viikkojen aikana tarkistetaan, että lomakkeet, mittaukset, ohjaukset ja tärkeät käyttäjäpolut toimivat. Sen jälkeen sivustoa kehitetään todellisen käyttäjäpalautteen ja datan avulla. Ylläpito, tietoturvapäivitykset ja sisällön ajantasaisuus ovat osa verkkosivun elinkaarta, eivät erillisiä jälkiajatuksia.
Kun sivustouudistusta lähdetään tekemään, kaikkea ei tarvitse osata itse. Riittää, että yrityksellä on rehellinen näkemys tavoitteistaan, asiakkaistaan ja arjen haasteistaan. Hyvä kumppani muuttaa sen toimivaksi kokonaisuudeksi – luoviksi ratkaisuiksi digiytimellä. Ota aikaa alkuvaiheen keskustelulle: se on usein koko uudistuksen arvokkain investointi.