Vanha sivusto ei yleensä petä yhdellä suurella virheellä. Se menettää tehoaan vähitellen: yhteydenottoja tulee liian vähän, palveluita on vaikea hahmottaa, mobiilikäyttö takkuaa ja sisällön päivittäminen jää tekemättä. Silloin yrityksen verkkosivuprojektin vaiheittainen opas auttaa tekemään uudistuksesta hallittavan kokonaisuuden sen sijaan, että lähdettäisiin valitsemaan teemaa tai värejä liian aikaisin.

Hyvä verkkosivuprojekti ei ole vain tekninen hankinta. Se on liiketoiminnan, brändin, sisällön ja löydettävyyden yhteinen työ. Kun perusta tehdään huolella, sivusto tukee myyntiä, rekrytointia, asiakaspalvelua ja markkinointia vielä pitkään julkaisupäivän jälkeen.

1. Aloita tavoitteesta, älä sivukartasta

Ensimmäinen kysymys ei ole, montako alasivua tarvitaan. Parempi kysymys on: mitä verkkosivuston pitäisi saada aikaan? Tavoite voi olla esimerkiksi tarjouspyyntöjen kasvattaminen, palveluiden ymmärrettävämpi esittely, kansainvälisten asiakkaiden palveleminen tai uskottavuuden vahvistaminen tarjouskilpailuissa.

Tavoite vaikuttaa lähes kaikkeen muuhun. Jos tärkein tehtävä on tuottaa liidejä, yhteydenottopolkujen ja palvelusivujen on oltava erityisen selkeitä. Jos sivusto palvelee jälleenmyyjiä tai sijoittajia, painopiste voi olla dokumenteissa, ajankohtaisviestinnässä ja tiedon löydettävyydessä. Verkkokaupassa taas ostopolku, tuotetiedot ja maksaminen ratkaisevat paljon.

Tässä vaiheessa kannattaa sopia myös onnistumisen mittareista. Ne voivat olla yhteydenottolomakkeiden määrä, puhelinnappulan klikkaukset, tarjouspyynnöt, ladatut materiaalit, orgaaninen hakuliikenne tai verkkokaupan myynti. Kaikkea ei tarvitse mitata, mutta ilman yhteistä käsitystä tavoitteesta on vaikea tietää, paraniko tilanne oikeasti.

2. Kokoa oikeat ihmiset ja päätökset ajoissa

Verkkosivuprojekti etenee nopeasti, kun yrityksen puolelta on nimetty vastuuhenkilö, joka kokoaa kommentit ja tekee päätöksiä. Tämä ei tarkoita, että yhden ihmisen pitäisi osata kaikki. Hän tarvitsee ympärilleen myynnin, markkinoinnin, asiantuntijoiden ja johdon näkemyksiä, mutta palautteen pitää tulla toteuttajalle hallittuna kokonaisuutena.

Alussa on hyvä sopia työnjaosta: kuka toimittaa nykyiset materiaalit, kuka hyväksyy sisällöt, kuka tarkistaa kieliversiot ja kuka vastaa mahdollisista integraatioista. Jos sivustolla tarvitaan esimerkiksi asiakastietojärjestelmän lomakkeita, työpaikkajärjestelmää, tapahtumakalenteria tai tuotetietoja ulkoisesta lähteestä, ne pitää nostaa pöydälle heti.

Myös aikataulua kannattaa katsoa rehellisesti. Julkaisua ei kannata sitoa messuihin tai kampanjaan, jos sisältöjä, kuvia ja päätöksiä ei ole mahdollista toimittaa ajoissa. Toisaalta liian väljä aikataulu venyttää projektia helposti. Selkeät välitavoitteet pitävät työn liikkeessä.

3. Selvitä nykytilanne ja käyttäjien kysymykset

Vanhaa sivustoa ei tarvitse kopioida uuteen. Se kannattaa kuitenkin käydä läpi: mitkä sivut tuovat kävijöitä, mitä sisältöjä käytetään myynnissä ja mitkä tiedot ovat vanhentuneet? Samalla tunnistetaan tekniset asiat, kuten nykyiset verkkotunnukset, palvelinympäristö, analytiikka, lomakkeet, evästehallinta ja mahdolliset hakukonenäkyvyyden kannalta arvokkaat sivut.

Käyttäjän näkökulmasta olennaista on, millä sanoilla hän etsii ratkaisua ja mitä hän tarvitsee ennen yhteydenottoa. Teollisuusyrityksen ostaja voi haluta tekniset tiedot ja referenssit. Kuluttaja tarvitsee nopeasti hinnan, saatavuuden tai ajanvarauksen. Kansainvälinen asiakas odottaa kieliversiota, joka on aidosti hänen tarpeitaan varten tehty, ei puoliksi käännetty sivusto.

Tässä kohtaa hakukoneoptimointi on ennen kaikkea asiakasymmärrystä. Kun palvelut, toimialat, paikkakunnat ja asiakkaiden käyttämät termit tunnistetaan, sivuston rakenne ja sisällöt voidaan suunnitella niin, että ne palvelevat sekä ihmistä että hakukonetta.

4. Rakenna sivustolle selkeä sisältöpolku

Sivukartta on verkkosivuston kartta, mutta sen ei tarvitse olla pitkä. Useimmille yrityksille toimiva kokonaisuus rakentuu etusivusta, palveluista, yritysesittelystä, referensseistä tai asiantuntijasisällöistä sekä selkeästä yhteydenottotavasta. Tarkka rakenne riippuu siitä, mitä yritys myy ja kuinka paljon asiakkaan pitää tietää ennen päätöstä.

Hyvä etusivu ei kerro kaikkea. Se kertoo nopeasti, kenelle yritys on olemassa, mitä se ratkaisee ja miksi asiakkaan kannattaa jatkaa eteenpäin. Palvelusivut puolestaan ovat paikka konkretialle: mitä palveluun kuuluu, millaiseen tilanteeseen se sopii, miten yhteistyö etenee ja mitä seuraavaksi tapahtuu.

Referenssit ovat usein aliarvostettu osa sivustoa. Pelkkä logo asiakkaiden rivissä ei vielä kerro osaamisesta paljoa. Vaikuttavampi referenssi kuvaa lähtötilanteen, toteutetun ratkaisun ja mahdollisen tuloksen. Se antaa ostajalle mahdollisuuden tunnistaa oman tilanteensa ja vähentää hankintaan liittyvää epävarmuutta.

5. Suunnittele ilme, joka tekee viestistä tunnistettavan

Visuaalinen suunnittelu alkaa vasta, kun sisältö ja rakenne ovat riittävän selviä. Muuten saatetaan käyttää aikaa näyttävään etusivuun, joka ei lopulta kerro käyttäjälle olennaista. Väreillä, typografialla, kuvilla ja liikkeellä on tehtävä: niiden pitää tukea brändiä, helpottaa lukemista ja ohjata huomio oikeisiin kohtiin.

Yritykselle, jolla on jo toimiva ilme, verkkosuunnittelu voi olla ennen kaikkea sen soveltamista digitaaliseen ympäristöön. Jos brändi on epäyhtenäinen, sivustouudistus voi olla hyvä hetki selkeyttää myös visuaalisia periaatteita. Tällöin verkkosivut, esitteet, pakkaukset, someaineistot ja mainonta alkavat näyttää saman yrityksen tekemiltä.

Kuvissa ja teksteissä kannattaa suosia aitoutta. Oman henkilöstön, työn, tuotteiden ja ympäristöjen kuvaaminen rakentaa luottamusta usein paremmin kuin geneerinen kuvapankkikuva. Kaikkea ei tarvitse kuvata kerralla, mutta tärkeimpiin sivuihin kannattaa panostaa.

6. Toteuta tekniikka ylläpitoa ajatellen

Julkaisujärjestelmän ja teknisen ratkaisun pitäisi sopia yrityksen arkeen. Monelle WordPress on joustava vaihtoehto, kun sivustolle tarvitaan helposti päivitettäviä sisältöjä, kieliversioita, lomakkeita ja hakukoneystävällinen rakenne. Räätälöity toiminnallisuus on perusteltua silloin, kun valmis ratkaisu ei aidosti palvele prosessia.

Tekniikassa ei kannata maksaa monimutkaisuudesta vain varmuuden vuoksi. Toisaalta liian kevyt ratkaisu tulee kalliiksi, jos sivusto tarvitsee pian verkkokaupan, integraation tai laajan kieliversioinnin. Oikea taso löytyy käyttötarpeesta, kasvusuunnitelmasta ja ylläpidon vastuista.

Mobiilikäyttö, nopeus, saavutettavuus, tietoturva ja varmuuskopiointi eivät ole viimeistelyä. Ne ovat laadukkaan toteutuksen perusasioita. Samalla asetetaan analytiikka ja tarvittava evästehallinta kuntoon, jotta sivuston käyttöä voidaan seurata asianmukaisesti.

7. Testaa ennen julkaisua – ja pidä julkaisu hallittuna

Ennen julkaisua tarkistetaan sisältöjen lisäksi käytännön tilanteet. Toimiiko lomake? Tuleeko viesti oikeaan osoitteeseen? Löytyvätkö puhelinnumerot ja tärkeät palvelut mobiilissa? Näkyvätkö kieliversiot oikein? Testataan myös eri selaimia, ruutukokoja ja käyttäjäpolkuja.

Jos vanhalta sivustolta siirrytään uuteen, osoitteiden uudelleenohjaukset ovat erityisen tärkeitä. Niillä varmistetaan, etteivät vanhat hakutulokset ja jaetut linkit päädy tyhjälle sivulle. Samalla tarkistetaan sivustokartta, otsikkotasot, metatiedot ja indeksoinnin perusasetukset.

Julkaisupäivänä ei tarvitse tehdä numeroa teknisestä suorituksesta, mutta sivuston valmistumisesta kannattaa kertoa asiakkaille, henkilöstölle ja verkostoille. Uusi sivusto antaa hyvän syyn nostaa esiin palveluita, asiantuntijoita ja tuoreita referenssejä myös muissa kanavissa.

8. Kehitä sivustoa käyttötiedon perusteella

Sivusto ei ole valmis siksi, että se julkaistaan. Julkaisu on hetki, jolloin siitä alkaa kertyä oikeaa tietoa: mitä sivuja luetaan, mistä kävijät tulevat, missä kohtaa he poistuvat ja mikä sisältö saa ottamaan yhteyttä. Silloin kehitystyö voidaan tehdä oletusten sijaan havaintojen perusteella.

Päivitystarve vaihtelee. Joillekin riittää muutama sisältöpäivitys vuodessa ja säännöllinen tekninen ylläpito. Toisille blogi, uutiset, kampanjat, mainonta ja hakukonenäkyvyys vaativat jatkuvaa tekemistä. Tärkeintä on, ettei sivusto jää ilman omistajaa julkaisun jälkeen.

Yli 400 ylläpidettävän verkkosivun kokemuksella Kajahdus tietää, että parhaat sivustot eivät synny loputtomista palavereista. Ne syntyvät selkeistä tavoitteista, suorasta yhteistyöstä ja siitä, että olennaiset asiat tehdään kunnolla. Jos verkkosivuprojekti on edessä, ota alkuun yksi käytännön askel: kirjaa kolme asiaa, jotka asiakkaan pitäisi pystyä tekemään sivuillasi helpommin kuin nyt. Siitä saadaan hyvä keskustelu alkuun.